Sisällysluettelo
- Kustannuspaikka-dilemma: Miksi manuaalinen kohdistus vie aikaa ja hermoja
- Miten tekoäly oppii historiadatakaudesta: Teknologia älykkäiden ehdotusten taustalla
- Käytännön toteutus: Ensianalyysistä tuotantokäyttöön
- ROI ja tehokkuushyödyt: Mitä yritykset todella säästävät
- Yleisimmät kompastuskivet ja miten vältät ne
- Kustannuspaikkahallinnan tulevaisuus: Enemmän kuin automaatio
”Mikä kustannuspaikka tämä olikaan?” Tämä kysymys on varmasti sinulle tuttu. Kun kirjanpitotiimisi käsittelee päivittäin kymmeniä tositteita, katoavat arvokkaat minuutit kustannuspaikkasotkuun.
Mutta entä jos järjestelmäsi ajattelisi itse? Jos se oppisi aiemmista kirjauksista ja ehdottaisi sinulle tarkkoja kohdistuksia?
Juuri tähän tarttuu tekoäly. Sen sijaan, että kävisit jokaisen laskun manuaalisesti läpi, analysoi tekoäly historiadatan ja ehdottaa automaattisesti sopivaa kustannuspaikkaa. Tuloksena: vähemmän vaivaa, enemmän tarkkuutta – ja vihdoin aikaa keskittyä olennaisiin päätöksiin.
Kustannuspaikka-dilemma: Miksi manuaalinen kohdistus vie aikaa ja hermoja
Päivittäinen taistelu kustannuspaikkojen kohdistuksen kanssa
Kuvittele: Kirjanpitosi käsittelee 200 tositetta päivässä. Jokaiselle pitää valita kustannuspaikka. Jos yksi kohdistus vie vain 30 sekuntia, se tekee jo 100 minuuttia päivässä – lähes kaksi tuntia pelkkää hakuaikaa.
Eikä siinä kaikki. Aivan liian usein tositteet päätyvät väärälle kustannuspaikalle. Toimistotarvikeosto kirjautuu vahingossa markkinointiin, ohjelmistolisenssit viedään kalustohankintoihin.
Seuraukset? Kustannuspaikkaraportit eivät vastaa todellisuutta. Budjetit perustuvat väärille oletuksille. Ja kun tilintarkastus tulee, alkaa suuri virheiden metsästys.
Miksi perinteiset ratkaisut eivät riitä
Moni yritys yrittää ratkaista ongelmaa säännöillä. ”Kaikki toimittajalta X menee kustannuspaikalle Y.” Mutta todellisuus on monimutkaisempi.
Sama toimittaja voi toimittaa eri kustannuspaikoille. Tukkuliike myy sekä toimistotarvikkeita että IT-laitteita. Korjaamo huoltaa välillä koneita, välillä yritysautoja.
Kankeat säännöt kaatuvat tähän monimutkaisuuteen. Tarvitset järjestelmän, joka huomioi kontekstin – kuten kokenut kirjanpitäjäkin.
Kustannuspaikkakaaoksen piilokustannukset
- Ajan menetys: Keskimäärin 15–20 % kirjanpitoajasta menee kustannuspaikkojen kohdistuksiin
- Virhekustannukset: Väärät kohdistukset vaativat jälkikäteen korjauksia ja siirtoja
- Suunnitteluvirheet: Epätarkat raportit ohjaavat vääriin budjettipäätöksiin
- Compliance-riskit: Tilintarkastuksessa kaikkien kohdistusten on oltava jäljitettävissä
- Mahdollisuuskustannukset: Strategisiin talousanalyyseihin ei jää aikaa
Mutta asiat voi tehdä toisin. Modernit tekoälyjärjestelmät muuttavat tämän arkipäiväisen harmituksen automatisoiduksi prosessiksi.
Miten tekoäly oppii historiadatakaudesta: Teknologia älykkäiden ehdotusten taustalla
Koneoppiminen kohtaa kirjanpidon logiikan
Kuvittele tekoälyksi digitaalinen kirjanpitäjä, joka ei koskaan väsy ja muistaa jokaisen kirjauksen vuosien ajalta. Juuri näin koneoppiminen toimii kustannuspaikkojen kohdistuksessa.
Järjestelmä analysoi historiakirjauksesi ja tunnistaa kaavat. Mitkä toimittajat on tavallisesti kohdistettu millekin kustannuspaikoille? Mitkä laskurivin avainsanat viittaavat tiettyihin kustannuspaikkoihin?
Mutta varoitus: kyse ei ole yksinkertaisista säännöistä. Tekoäly tunnistaa myös poikkeukset ja riippuvuudet.
Älykkään kustannuspaikkatunnistuksen kolme tukijalkaa
Analyysitekijä | Mitä tunnistetaan | Esimerkki |
---|---|---|
Toimittajamalli | Historialliset kohdistukset toimittajittain | Büroservice GmbH → 80 % hallinto, 20 % markkinointi |
Tekstianalyysi | Avainsanat laskuriveillä | ”Toner” → laitehankinnat, ”Schulung” → henkilöstön kehitys |
Kontekstintunnistus | Ajoitus- ja projektisidonnaiset yhteydet | Messukaudella: tarjoilut → markkinointi eikä hallinto |
Natural Language Processing: Kun tekoäly ymmärtää laskutekstejä
Modernit järjestelmät hyödyntävät Natural Language Processingia (NLP – luonnollisen kielen käsittely), jotta ne ymmärtävät laskut sisällöllisesti. Tämä tarkoittaa: tekoäly hahmottaa ei vain sanoja vaan myös merkityksiä.
Esimerkki: ”Klimaan laitteen korjaus, toimisto 3. krs” kohdistetaan automaattisesti kiinteistönhallintaan. ”Painokoneen korjaus hallissa 2” menee tuotantoon.
Järjestelmä oppii jatkuvasti. Jokainen vahvistettu tai korjattu kohdistus parantaa tulevia ehdotuksia.
Miksi luottamusarvot ovat ratkaisevia
Hyvät tekoälyratkaisut eivät tarjoa vain ehdotuksia vaan myös confidence scoret eli luottamusarvot. Ne kertovat, kuinka varma järjestelmä on suosituksestaan.
- 95–100 % luottamus: Automaattinen kirjaus ilman hyväksyntää
- 80–94 % luottamus: Ehdotus vahvistetaan yhdellä klikkauksella
- Alle 80 % luottamus: Useita vaihtoehtoja valittavana
Säilytät siis kontrollin, mutta hyödyt silti automaatiosta.
Käytännön toteutus: Ensianalyysistä tuotantokäyttöön
Vaihe 1: Data-analyysi ja valmistelu
Ennen kuin tekoäly voi toimia, se tarvitsee opetusdataa. Mitä laadukkaampaa historiadataa käytössä on, sitä tarkempia ehdotuksia syntyy.
Ihanteellista on vähintään 12 kuukauden kirjaushistoria, jossa kustannuspaikkakohdistukset ovat kunnossa. Keskisuurella yrityksellä tämä tarkoittaa 5 000–15 000 datapistettä – riittävästi kestävän mallin luomiseen.
Puuttuvat tiedot eivät ole este. Modernit järjestelmät pystyvät oppimaan myös vajavaisella datalla ja jatkavat kehittymistä tuotantokäytössä.
Vaihe 2: Tekoälymallin koulutus ja kalibrointi
Varsinainen koulutus vie yleensä viikkoja, eikä kuukausia. Kokenut tekoälykumppani saa järjestelmän tuotantoon 2–4 viikossa.
- Datapuhdistus: Selkeät virhekirjaukset tunnistetaan ja korjataan
- Feature engineering: Relevanteimmat piirteet (toimittaja, teksti, summat) poimitaan
- Mallin koulutus: Eri algoritmeja testataan ja optimoidaan
- Validointi: Osa datasta käytetään tarkkuuden testaukseen
- Tarkennukset: Parametrit säädetään yrityksellenne sopiviksi
Vaihe 3: Pilottikäyttö jatkuvalla oppimisella
Käyttö alkaa usein pilotilla – esim. yhdellä kustannuspaikalla tai kirjanpitoyksiköllä. Näin riskit minimoidaan ja kehitys on hallittua.
Tässä vaiheessa järjestelmä toimii ”ehdotus-tilassa”. Kirjanpitäjät näkevät tekoälyehdotukset, mutta voivat aina muuttaa niitä. Jokainen korjaus tekee järjestelmästä älykkäämmän.
Jo 4–6 viikon jälkeen hyvät järjestelmät saavuttavat 85–90 % osumatarkkuuden. Tavallisissa kirjauksissa jopa enemmänkin.
Integraatio olemassa oleviin ERP-järjestelmiin
Useimmat modernit kustannuspaikka-apurit integroituvat saumattomasti tunnetuimpiin ERP-järjestelmiin, kuten SAP, Microsoft Dynamics tai DATEV.
ERP-järjestelmä | Integraation laajuus | Tyypillinen kesto |
---|---|---|
SAP | API-pohjainen, vakio-liitynnät | 2–3 viikkoa |
Microsoft Dynamics | Natiivi-integraatio mahdollinen | 1–2 viikkoa |
DATEV | Tuonti/vienti-rajapinnat | 1–2 viikkoa |
Räätälöidyt ohjelmistot | Räätälöity API-kehitys | 3–6 viikkoa |
Tärkeää: Integraation tulee tukea nykyisiä työnkulkuja – ei muuttaa niitä radikaalisti. Hyväksi havaittuja hyväksyntäprosesseja ei tarvitse romuttaa.
Muutosjohtaminen: Henkilöstön mukaan ottaminen
Teknologian hyödyt riippuvat sen hyväksynnästä. Siksi muutosjohtaminen on avainasemassa.
Älä esittele tekoälyä työpaikkojen uhkana, vaan osaamisen nostona. Kirjanpitäjät pääsevät eroon rutiinista ja voivat keskittyä analyysiin ja optimointiin.
Toimiva käytäntö: Ota kokeneimmat kirjanpitäjät mukaan määrittelyyn. He tunnistavat sudenkuopat ja opastavat järjestelmää alusta asti oikeaan suuntaan.
ROI ja tehokkuushyödyt: Mitä yritykset todella säästävät
Mittayksikköihin perustuvat aikasäästöt
Luvut eivät valehtele. Kun kustannuspaikkakohdistukset siirtyvät tekoälylle, tehokkuushyödyt ovat konkreettisia ja vaikuttavia.
150 hengen keskisuuri yritys käsittelee noin 2 000 tositetta kuukaudessa. Manuaalisesti kokenut kirjanpitäjä käyttää keskimäärin 45 sekuntia per tosite – yhteensä 25 tuntia kuukaudessa.
Tekoälyn avulla tämä aika laskee alle 10 sekuntiin per tosite (vain vahvistus tarvitaan). Lopputulos: 5,5 tuntia vs. 25 tuntia – säästöä 78 %.
Yrityskohtainen ROI-laskelma
Kustannustekijä | Ennen tekoälyä | Tekoälyn jälkeen | Säästö |
---|---|---|---|
Kirjanpitäjän tunnit / kk | 25 tuntia | 5,5 tuntia | 19,5 tuntia |
Henkilöstökulut (45 €/h) | 1 125 € | 248 € | 877 € |
Virheiden korjaus | 3 tuntia | 0,5 tuntia | 2,5 tuntia |
Kokonaissäästö kk | – | – | 990 € |
Vuosisäästö lähes 12 000 €: Tekoälyratkaisu maksaa itsensä takaisin jo ensimmäisen vuoden aikana – myös, jos investoinnit ovat korkeammat.
Laatuparannukset: Paljon enemmän kuin pelkkä aikasäästö
Todelliset hyödyt piilevät usein laadussa, jota on vaikeampi mitata:
- Parempi datan laatu: Johdonmukainen kohdistus, vähemmän inhimillisiä virheitä
- Parempi budjetointi: Tarkemmat kustannuspaikkaraportit mahdollistavat parempia päätöksiä
- Henkilöstötyytyväisyys: Vähemmän rutiinia, enemmän strategista työtä
- Compliance-varmuus: Jäljitettävä ja dokumentoitu kohdistuslogiikka
- Skaalautuvuus: Kasvu ilman tarvetta lisätä resursseja kirjanpitoon
Break-even-analyysi: Milloin investointi kannattaa?
Takaisinmaksuaikaan vaikuttaa moni tekijä:
- Tositemäärä: Mitä enemmän tositteita, sitä nopeammin investointi maksaa itsensä takaisin
- Kustannuspaikkarakenne: Useampi paikkataso = suuremmat säästöt
- Nykyinen virheaste: Virhekustannukset kasvattavat ROI:ta
- Palkkataso: Korkean palkkatason maissa tekoäly kannattaa erityisesti
Nyrkkisääntö: 500 tositteesta/kk lähtien tekoälyratkaisut ovat lähes aina kannattavia.
Välilliset vaikutukset: Dominoefekti
Tarkat kustannuspaikkatiedot hyödyttävät laajalti myös kirjanpidon ulkopuolella:
Controlling hyötyy: Raportit antavat paremman pohjan kuluanalyyseille ja budjetin optimoinnille.
Johto saa varmuutta: Luotettavat luvut lisäävät luottamusta strategisiin päätöksiin.
Projektien hallinta tarkentuu: Täsmällinen projektikohdistus parantaa laskelmia tulevaisuuteen.
Nämä välilliset vaikutukset voivat kasvattaa suoraa ROI:ta 20–30 %.
Yleisimmät kompastuskivet ja miten vältät ne
Kompastuskivi 1: Huono datalaatu pohjana
”Garbage in, garbage out” – tämä pätee erityisesti tekoälyyn. Jos historiakirjauksesi ovat virheellisiä, tekoäly oppii myös virheet.
Ratkaisu: Sijoita 2–3 päivää datan puhdistukseen ennen mallin koulutusta. Tunnista ja korjaa ilmeiset virheet. 90 %:n datalaatu riittää – täydellisyys ei ole välttämätöntä.
Mutta älä takerru täydellisyyteen: Älä jää odottamaan ”täydellistä” tietojoukkoa. Tekoäly pystyy oppimaan ja kehittymään myös epätäydellisellä datalla.
Kompastuskivi 2: Epärealistiset odotukset osumatarkkuudesta
Moni yritys odottaa 100 %:n osumatarkkuutta alusta asti. Se ei ole realistista ja johtaa pettymyksiin.
Realistisia vertailulukuja:
- Viikot 1–2: 60–70 % oikeita kohdistuksia
- Kuukausi 1: 80–85 % osumatarkkuus
- Kuukausi 3: 90–95 % vakio-kohdistuksissa
- Pitkällä aikavälillä: 95 %+ toistuvissa kirjauksissa
Muista: Myös kokeneet kirjanpitäjät tekevät virheitä. 90 % osumatarkkuus on usein jo parempi kuin manuaalinen työ.
Kompastuskivi 3: Puutteellinen integraatio olemassa oleviin työnkulkuihin
Paras tekoälyratkaisu on hyödytön, jos se aiheuttaa kaaosta prosesseihisi. Yleinen virhe: Järjestelmä implementoidaan muukalaisena, ei osana tuttua kokonaisuutta.
Onnistuneet käyttöönotot kunnioittavat vakiintuneita rakenteita:
- Hyväksyntäprosessit pysyvät ennallaan
- Käyttöliittymä muistuttaa entistä
- Varmennusprosessit poikkeustilanteisiin on määritelty
- Raportointia täydennetään – ei korvata
Kompastuskivi 4: Henkilöstön hyväksynnän puute
Teknologia ilman hyväksyntää on tehotonta. Vastustus kirjanpidossa voi romuttaa parhaan tekoälyratkaisunkin.
Korkean hyväksynnän resepti:
- Varhainen osallisuus: Anna kokeneiden kirjanpitäjien osallistua määrittelyyn
- Avoin viestintä: Selitä ehdotusten logiikka
- Opt-out -mahdollisuus: Henkilöstö voi koska tahansa tehdä manuaalisen muutoksen
- Jatkuva palaute: Säännölliset palautekeskustelut järjestelmäparannuksista
- Onnistumisten näkyvyys: Konkreettisten säästöjen ja tulosten esiin tuominen
Kompastuskivi 5: Jatkuvan kehityksen laiminlyönti
Tekoäly ei ole ”aseta ja unohda” -ratkaisu. Jos järjestelmää ei kehitetä jatkuvasti, tarkkuus kärsii.
Menestyvät yritykset luovat kehitysrutiinit:
- Kuukausittaiset katsaukset: Tulosten ja virheiden analysointi
- Neljännesvuosittainen uudelleenkoulutus: Uuden datan lisääminen malliin
- Vuosipäivitykset: Mallien sopeutus muuttuviin prosesseihin
- Palauteloopit: Kehitysehdotusten systemaattinen keruu
Panosta 2–3 tuntia kuukaudessa järjestelmän optimointiin – tämä aika maksaa itsensä takaisin jatkuvasti paremmilla tuloksilla.
Kompastuskivi 6: Tietosuojan ja compliance-vaatimusten laiminlyönti
Kirjanpitoaineisto on erittäin herkkää. DSGVO-yhteensopivuus sekä tietosuoja pitää huomioida alusta lähtien.
Keskeiset vaatimukset:
- hosting Saksassa tai EU:ssa
- Kaikkien tiedonsiirtojen salaus
- Käyttölokeista ja audit trail -kirjauksista huolehtiminen
- Selkeä poistopolitiikka harjoitusdatalle
- GoBD-standardeihin (saksalainen kirjanpito-ohjeistus) sitoutuminen
Valitse toimittaja, jolle nämä ovat aidosti ydinosaamista, ei pelkkä rasti ruutuun.
Kustannuspaikkahallinnan tulevaisuus: Enemmän kuin automaatio
Reaktiivisesta ennakoivaan kustannuspaikkasuunnitteluun
Tänään tekoäly kohdistaa tositteet. Huomenna se ennustaa kustannuskehityksiä. Seuraava evoluutiivaihe ovat ennustavat järjestelmät, jotka oppivat historiasta ennakoimaan tulevaa.
Kuvittele: Järjestelmä varoittaa automaattisesti budjetin ylittymisestä kustannuspaikkatasolla. Tai tunnistaa kausivaihtelut ja ehdottaa optimaalisempaa budjetointia.
Nämä teknologiat eivät enää ole science fictionia – ensimmäiset pilotit ovat jo käynnissä.
Reaaliaikaiset tiedot ja IoT-integraatio
Tulevaisuus on reaaliaikakirjausta. Koneiden sensorit ilmoittavat huoltotarpeista suoraan ohjaukseen. Yritysautot lähettävät tankkauskuitit automaattisesti. Työntekijät skannaavat tositteet mobiililla – tekoäly tunnistaa kustannuspaikan heti.
Internet of Things (IoT) tekee manuaalisesta datan syötöstä tarpeetonta. Kustannukset syntyvät – ja kohdistuvat – samalla hetkellä.
Blockchain muuttumattomien audit trailien perustana
Tilintarkastajat kiittävät: Blockchain-teknologia voi tallentaa kustannuspaikan kohdistukset muuttumattomasti. Jokainen kirjaus, kustannuspaikkapäätös ja manuaalinen oikaisu varmistetaan kryptografisesti.
Tulos: Katkeamaton läpinäkyvyys – entistä parempi compliance ja tiedon eheys.
Luonnollisen kielen käyttöliittymät: Kysyminen korvaa klikkailun
”Näytä kaikki markkinointikulut viime neljännekseltä, kampanjoittain jaoteltuna.” Pian tällaiset kyselyt hoituvat puheella tai luonnollisella kirjoituksella.
Natural Language Interfaces tekevät controllerista älykkään avustajan. Monimutkaiset haut muuttuvat keskusteluiksi.
Autonominen kirjanpito: Visiota vai pian todellisuutta?
Kokonaan autonominen kirjanpito: Unelma vai pian arkipäivää? Tositteet rekisteröidään, tarkistetaan, kohdistetaan ja kirjataan automaattisesti – ilman ihmisen väliintuloa.
Olemmeko jo perillä? Ei aivan vielä, mutta kaikki rakennuspalat ovat olemassa:
- OCR-tekniikka automaattiseen tositteen lukuun
- Tekoäly kustannuspaikkakohdistukseen
- RPA (Robotic Process Automation) toistuviin kirjausprosesseihin
- Koneoppiminen järkevyyden tarkistuksiin
Arvio: 5–7 vuoden kuluessa 80–90 % kaikista vakio-kirjauksista hoituu täysin automaattisesti.
Tulevaisuuden kirjanpitäjä: controller ja strategisti
Mitä tämä tarkoittaa henkilöstöllesi? Ei työpaikkojen katoamista, vaan roolien muutosta.
Tulevaisuuden kirjanpitäjästä tulee business-analyytikko. Hän ei enää järjestä tositteita vaan tulkitsee datatrendejä ja optimoi kustannusrakenteita.
Tulevaisuuden taidot:
- Data-analyysi ja tulkinta
- Strateginen kustannusjohtaminen
- Tekoälyjärjestelmien optimointi
- Ristiintoiminnallinen neuvonta
- Prosessimuotoilu ja automaatio
Aloita tiimisi kehittäminen jo tänään. Tulevaisuus on niiden, jotka näkevät teknologian työkaluna kohti suurempaa lisäarvoa.
Seuraavat askeleesi tekoälypohjaiseen kustannuspaikkahallintaan
Teknologia on saatavilla. Liiketoimintahyödyt on todistettu. Kysymys ei enää ole ”jos”, vaan ”kuinka nopeasti” ryhdyt toimeen.
Suosittelemme: Aloita pilotilla. Valitse rajattu kustannuspaikka tai kapea kirjausalue. Kokoa kokemuksia, hiot prosessit ja skaalaat koko yritykseen.
Kustannuspaikkahallinnan tulevaisuus on jo täällä. Ole mukana – älä jää jälkeen.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka tarkkoja ovat tekoälypohjaiset kustannuspaikkaehdotukset?
Nykyaikaiset tekoälyjärjestelmät yltävät 2–3 kuukauden oppimiskauden jälkeen 90–95 % osumatarkkuuteen vakio-kirjauksissa. Tarkkuus riippuu harjoitusdatan laadusta ja kustannuspaikkarakenteen monimutkaisuudesta. Tärkeää: Järjestelmä kehittyy jatkuvasti jokaisen vahvistetun tai korjatun kohdistuksen myötä.
Millaiset vaatimukset historiallisen kirjausdatamme pitää täyttää?
Ihanteellisesti tarvitset 12 kuukautta kirjaushistoriaa oikeilla kustannuspaikkakohdistuksilla. Tämä vastaa keskisuurella yrityksellä 5 000–15 000 datapistettä. 85–90 % datalaatu riittää alkuun. Järjestelmä kehittyy myös puutteellisella datalla tuotantokäytön ohessa.
Kuinka kauan tekoälypohjaisen kustannuspaikkaratkaisun käyttöönotto kestää?
Käyttöönotto tehdään tyypillisesti 4–8 viikossa: 1–2 viikkoa data-analyyseille ja puhdistukselle, 2–3 viikkoa mallin koulutukseen ja määrittelyyn, 1–3 viikkoa integraatioon ja testaukseen. Pilottikäyttö voi alkaa välittömästi, järjestelmän kehittäminen jatkuu tämän rinnalla.
Mitkä ovat tekoälypohjaisen kustannuspaikkaratkaisun kustannukset?
Kustannukset vaihtelevat yrityskoosta ja monimutkaisuudesta riippuen. Tyypilliset investoinnit ovat 15 000–50 000 € käyttöönottoon sekä 200–800 € kuukausittaisina lisenssimaksuina. 500+ tositteella/kk ratkaisu maksaa itsensä yleensä takaisin 12–18 kuukaudessa ajan- ja laadunparannusten ansiosta.
Kuinka varmistamme DSGVO-yhteensopivuuden ja tietosuojan?
Valitse toimittaja, jolla on EU-maissa sijaitsevat palvelimet, päästä päähän -salaus ja GoBD-yhteensopivuus. Kiinnitä huomiota audit trail -lokeihin, käyttöoikeuslokiin ja selkeisiin datan poistokäytäntöihin. Luotettavat toimittajat tarjoavat Data Processing Agreements (DPA) ja auttavat tietosuojavaikutusten arvioinnissa (DSFA).
Mitä tapahtuu poikkeuksellisille tai uusille kirjauksille?
Laadukkaat tekoälyjärjestelmät tunnistavat poikkeavat kirjaukset ja merkitsevät ne manuaalista tarkistusta varten. Järjestelmä käyttää confidence scoreja: matalalla pistemäärällä (alle 80 %) tarjotaan useita vaihtoehtoja tai ohjataan manuaaliseen käsittelyyn. Jokainen manuaalinen päätös tallentuu malliin ja parantaa tulevia ehdotuksia.
Voivatko työntekijät ohittaa tekoälyn ehdotukset?
Kyllä – tämä on kriittistä hyväksynnän kannalta. Henkilöstö voi koska tahansa hylätä tekoälyn ehdotuksen ja tehdä manuaalisen valinnan. Nämä korjaukset tallentuvat järjestelmään ja hyödyntävät tulevaa koulutusta. Lopullinen päätös on aina ihmisellä – tekoäly tukee, ei korvaa.
Millainen integraatio nyt käytössä oleviin ERP-järjestelmiin on mahdollista?
Suurin osa moderneista kustannuspaikka-apureista integroituu saumattomasti järjestelmiin kuten SAP, Microsoft Dynamics, DATEV tai lexoffice. Integraatio tehdään yleensä APIen tai standardiliityntöjen kautta. Räätälöityihin ohjelmistoihin voidaan rakentaa yksilöllinen liityntä, mihin tulee kuitenkin varata 3–6 viikkoa pidempi aikataulu.