Notice: Function _load_textdomain_just_in_time was called incorrectly. Translation loading for the acf domain was triggered too early. This is usually an indicator for some code in the plugin or theme running too early. Translations should be loaded at the init action or later. Please see Debugging in WordPress for more information. (This message was added in version 6.7.0.) in /var/www/vhosts/brixon.ai/httpdocs/wp-includes/functions.php on line 6121

Notice: Function _load_textdomain_just_in_time was called incorrectly. Translation loading for the borlabs-cookie domain was triggered too early. This is usually an indicator for some code in the plugin or theme running too early. Translations should be loaded at the init action or later. Please see Debugging in WordPress for more information. (This message was added in version 6.7.0.) in /var/www/vhosts/brixon.ai/httpdocs/wp-includes/functions.php on line 6121
Palvelun laadun mittaaminen: tekoäly analysoi jokaisen keskustelun automaattisesti – Brixon AI

Kuvittele: laatupäällikkösi kuuntelee päivittäin 50 asiakaspuhelua, kirjaa muistiinpanoja ja arvioi ne fiiliksen perusteella. Kuukauden lopussa hän on käynyt läpi ehkä 2% kaikista keskusteluista – eikä silti tiedä, kuinka hyvin palvelunne oikeasti toimii.

Kuulostaa hullulta? Mutta tämä on todellisuutta useimmissa yrityksissä.

Tilanne on kuitenkin muuttumassa perusteellisesti. Tekoäly analysoi tänään jokaisen keskustelun automaattisesti – objektiivisesti, aukottomasti ja reaaliajassa. Ei enää otantoja, ei subjektiivisia tulkintoja, ei manuaalista työtä.

Kysymys ei enää ole, mullistaako tekoäly palvelun laadun mittaamisen. Kysymys on: Kuinka pian sinä hyppäät mukaan?

Miksi manuaalinen laadunvalvonta tulee tiensä päähän

Thomas tuntee ongelman liiankin hyvin. 140-henkisen konepajayrityksen toimitusjohtajana hänen puhelimensa soi tauotta. Teknisiä kysymyksiä, reklamaatioita, projektipalavereja – tiimi käy päivittäin satoja keskusteluja.

Hänen laatuvastaavansa ehtii arvioida noin 20 keskustelua päivässä. Kun päivittäisiä yhteydenottoja on 500, kyse on vain 4%:sta.

Ajan tarve kasvaa räjähdysmäisesti

Tyypillinen asiakaspuhelu kestää 15 minuuttia. Manuaalinen arviointi vie vähintään 10 minuuttia lisää. Sillä laadunvalvojan on:

  • Kuunneltava koko keskustelu alusta loppuun
  • Merkitä ja arvioida kriittiset kohdat
  • Laadittava dokumentointi
  • Muotoiltava palaute työntekijälle
  • Tunnistettava trendejä ja kaavamaisia piirteitä

Kun keskustelumäärä kasvaa, tästä tulee nopeasti mahdottoman kallista. Lisää henkilöstöä? Se vain siirtää ongelmaa, muttei ratkaise sitä.

Subjektiivisuus vääristää arviointeja

Tähän piilee isoin sudenkuoppa: Jokainen laatuvastaava arvioi eri tavalla.

Se, mikä Kollegalle A on ystävällistä ja ratkaisukeskeistä palvelua, on Kollegalle B liian pintapuolista. Tunteita herättävissä keskusteluissa arviot voivat poiketa toisistaan radikaalisti.

Lopputulos? Työntekijät saavat epäselviä ja epäjohdonmukaisia arvioita. Se ei ole reilua eikä informatiivista.

Otantapohjainen valvonta näyttää vain murto-osan todellisuudesta

Suurin ongelma on niukka tietopohja. Vaikka laatuvastaava kävisi läpi 10% keskusteluista – mitä tapahtuu muissa 90%:ssa?

Kriittiset tilanteet jäävät huomaamatta. Ongelmia aiheuttavat toimintamallit eivät paljastu. Ja se yksittäinen puhelu, jonka takia iso asiakas voisi vaihtaa toimittajaa? Sitä ei ehkä koskaan tarkasteta.

Otantamenetelmä toimii tuotelaadun tarkastuksessa. Palvelun laadussa se on kuin venäläistä rulettia.

Tekoälypohjainen keskusteluanalyysi: Näin teknologia toimii

Sillä aikaa kun Thomas vielä pohtii, Anna on jo toiminut. 80-henkisen SaaS-yrityksen HR-johtajana hän tietää: Customer Success -tiimi elää ensivaikutelmasta.

Tekoäly analysoi kaikki asiakaskeskustelut automaattisesti – jo kolmatta kuukautta. Tulokset? 100% kattavuus, nollatyö laatuvalvonnassa.

Mutta miten tämä tarkalleen ottaen toimii?

Puheesta tekstiksi ja kieliteknologia käyttöön

Ensimmäinen askel on helppo: Tekoäly muuntaa puheen suoraan tekstiksi. Nykyiset puheentunnistusjärjestelmät yltävät yli 95% tarkkuuteen – myös murteiden, aksenttien ja taustamelun kanssa.

Mutta teksti on vasta raaka-aine. Natural Language Processing (NLP) eli kieliteknologia analysoi esimerkiksi:

  • Keskustelun rakenne: Kuka puhuu, milloin ja kuinka pitkään?
  • Aiheiden painotukset: Mistä oikeasti puhutaan?
  • Ratkaisumallit: Miten työntekijä lähestyy ongelmaa?
  • Ammatillinen oikeellisuus: Annettiinko oikeat tiedot?
  • Compliance-näkökohdat: Tulivatko kaikki pakolliset ohjeet esiin?

Vaikuttavaa: tekoäly oppii jatkuvasti. Mitä enemmän keskusteluja se käy läpi, sen tarkemmaksi arviointi muuttuu.

Tunnetilojen analyysi paljastaa asiakastyytyväisyyden automaattisesti

Tässä vaiheessa alkaa tapahtua. Tekoäly tunnistaa paitsi mitä sanotaan – myös miten sanotaan.

Tunnetilan analyysi arvioi:

Näkökulma Mitä tekoäly tunnistaa Käytännön hyöty
Äänensävy Ystävällinen, neutraali, jännittynyt Tunnistaa tyytymättömät asiakkaat ajoissa
Tunteet Turhautuminen, tyytyväisyys, hämmennys Kohdennettu jälkiseuranta mahdollinen
Keskustelun dynamiikka Rento, kiireinen, konfliktihakoinen Keskustelun ohjauksen optimointi
Asiakkaan reaktiot Hyväksyntä, torjunta, kiinnostus Neuvonnan laadun parantaminen

Näin tunnistat kriittiset tilanteet ennen kuin ne kärjistyvät. Ja parhaiden työntekijöiden tyyli? Se voidaan nostaa koko tiimin toimintamalliksi.

Compliance-valvonta reaaliajassa

Erityisesti säännellyillä aloilla tämä on todellinen pelinmuuttaja. Tekoäly tarkistaa automaattisesti, että kaikki pakolliset ohjeet on annettu:

  • Tietosuojaseloste luettu kokonaan?
  • Peruuttamisoikeudesta asianmukainen ohjeistus?
  • Riskit ja sivuvaikutukset mainittu?
  • Sopimusehdot selitetty?

Yksittäisten otantojen sijaan sinulla on nyt kattava compliance-dokumentointi. Tämä suojaa juridisilta ongelmilta ja antaa turvaa.

Palvelun laatu objektiivisesti: Näillä tekoälymetriikoilla on todella merkitystä

Markus suhtautui aluksi epäilevästi. 220 hengen palveluyrityksen IT-johtajana hän oli nähnyt liian monta vallankumouksellista ohjelmistoa – ja joutunut pettymään.

Mutta tekoälypohjainen keskusteluanalyysi vakuutti hänet selkeillä ja mitattavilla kriteereillä.

Avain on selkeiden arviointikriteerien määrittelyssä.

Keskustelujen laatu mitataan tarkoin kriteerein

Unohda epämääräiset arviot tyyliin ihan ok tai voisi olla parempi. Tekoäly mittaa tarkasti:

  • Tervehdyksen laatu: Saiko asiakas ammattimaisen ja ystävällisen aloituksen?
  • Tarpeen kartoitus: Osattiinko kysyä oikeat asiat?
  • Ratkaisukyky: Vastattiinko asiakkaan pulmaan oikein?
  • Selkeys: Selitettiinkö asia ymmärrettävästi ja oikein?
  • Lopun laatu: Kaikki asiat käyty läpi ja jatkotoimet sovittu?

Jokainen kohta arvioidaan standardoidulla mallilla. Lopputulos: objektiivisia ja vertailukelpoisia arvioita jokaiselle työntekijälle.

Asiakastyytyväisyys äänensävyistä ja sanavalinnoista

Tässä tekoäly näyttää todellisen voimansa. Se huomaa hienovaraisia viestejä, jotka ihmisiltä usein jäävät kuulematta:

Signaali Tekoälyn tunnistus Merkitys
Pitkät tauot Epävarmuus tai hämmennys Selitys oli liian monimutkainen
Toistuvat tarkentavat kysymykset Ymmärrysongelma Tarvitaan erilaista selitystä
Positiiviset sanavalinnat Täydellistä, loistavaa, juuri näin Korkea asiakastyytyväisyys
Tunnelman muutos Kireästä rentoon Ongelma ratkesi onnistuneesti

Nämä tiedot ovat kultaakin arvokkaampia. Ne kertovat, oliko keskustelu onnistunut – sekä miksi.

Henkilöstön suorituskyky reilusti ja läpinäkyvästi

Tämä on se, mikä saa työntekijäsi mukaan: nyt heidät arvioidaan objektiivisin ja selkein kriteerein.

Ei enää mututuntumaa. Ei mielivaltaa. Vain selkeitä mittareita:

  • Asiakastyytyväisyyden keskiarvo per keskustelu
  • Ratkaistujen pulmien osuus jo ensimmäisellä kontaktilla
  • Keskustelun laatustandardien noudattaminen
  • Vastausten ammatillinen oikeellisuus
  • Tehokkuus tarpeiden selvittelyssä

Ja parasta: tekoäly antaa myös ehdotuksia kehityskohteiksi. Työntekijät eivät saa vain arvosanaa – vaan konkreettisen suunnitelman kehittymiseen.

Automaattinen laadunvalvonta ilman manuaalista vaivaa käytäntöön

Teknologia kuulostaa vaikuttavalta. Mutta miten sen saa todella yrityksen arkeen?

Hyvä uutinen: Vaiva on pienempi kuin kuvittelet. Huono uutinen: Ilman suunnitelmallisuutta projekti menee helposti pieleen.

Pilottivaiheesta laajaan käyttöönottoon: Oikea tie eteenpäin

Aloita pienestä, ajattele isosti. Näin onnistut:

  1. Määritä pilottiprojekti (viikot 1-2): Valitse osasto, jossa on 10–20 työntekijää. Mieluiten sellainen, jossa käytetään jo keskustelujen tallennusta.
  2. Aseta laatukriteerit (viikko 3): Määrittele yhdessä tiimin kanssa, mikä on hyvää palvelua. Mitä tarkempi, sitä paremmin tekoäly oppii.
  3. Käynnistä testijakso (viikot 4–8): Tekoäly ja perinteinen laadunvalvonta rinnakkain. Vertaa tuloksia ja säädä parametreja.
  4. Ota henkilöstö mukaan (viikosta 6 alkaen): Näytä ensimmäiset onnistumiset ja kerää palautetta. Suurimmat vastustukset johtuvat yleensä tiedon puutteesta, eivät huonoista kokemuksista.
  5. Laajenna asteittain (viikosta 9 alkaen): Siirrä hiotut asetukset muihin yksiköihin. Lisää uusi tiimi joka kuukausi.

Tyypillinen kompastuskivi: Halutaan liikaa liian nopeasti. Anna tekoälyn oppia – ja anna työntekijöille aikaa tottua muutokseen.

Integrointi nykyisiin call center -järjestelmiin

Tässä nykyaikaiset ratkaisut erottuvat massasta. Ammattimainen tekoäly-integraatio sujuu saumattomasti olemassa olevaan järjestelmään:

Järjestelmä Integrointimahdollisuus Kesto
Puhelinjärjestelmä (SIP) Suora liitäntä PBX:ään 1–2 päivää
CRM-järjestelmä API-integraatio asiakastietoihin 3–5 päivää
Tikettijärjestelmä Automaattiset keskustelumuistiinpanot 2–3 päivää
Laatujohtaminen Kojelauta ja raportointi 1–2 päivää

Tärkeää: valitse ratkaisu, joka keskustelee nykyisten järjestelmiesi kanssa. Siloissa toimivat ratkaisut tuovat ennemmin uusia ongelmia kuin niitä poistavat.

Tietosuoja ja compliance – mitä pitää huomioida?

Aihe aiheuttaa monille yrityksille päänvaivaa. Turhaan, kun asiat hoidetaan oikein:

  • GDPR-yhteensopivuus: Modernit tekoälyratkaisut toimivat Suomessa tai EU-alueella. Ei pilvipalveluita kolmansiin maihin.
  • Henkilöstön informointi: Työntekijät on tiedotettava tekoälystä. Usein riittää maininta työsopimuksessa.
  • Asiakasilmoitukset: Tallennetuista keskusteluista antaa yleensä riittää tieto laatua parantaaksemme keskustelu tallennetaan. Tekoälytulkinta kuuluu tämän piiriin.
  • Tietojen säilytys: Päätä selkeästi, kuinka kauan keskustelut ja analyysit tallennetaan. 30–90 päivää on yleisesti hyväksytty ja riittävä.
  • Poistosuunnitelma: Automaattinen poisto säilytysajan päätyttyä suojaa sinua ja asiakkaita.

Vinkki: Kysy lakimieheltä neuvoa juuri teidän tapauksessanne. Sijoitus kannattaa.

ROI ja hyödyt: Mitä tekoälypohjainen palvelun laadun mittaus oikeasti tuo?

Kaunista teoriaa, mietit ehkä. Mutta mikä on todellinen hyöty?

Rehellinen vastaus: Paljon, kun teet asiat oikein ja odotat realistisia tuloksia.

Kustannussäästöjä vähemmällä manuaalisella työllä

Lasketaanpa esimerkki. Oletetaan, että laatupäällikkösi ansaitsee 60 000 €/vuosi ja käyttää 80% työajastaan keskustelujen manuaaliseen arviointiin:

Rooli Ennen Tekoälyllä Säästö
Henkilöstökulut QM 48 000 €/vuosi 12 000 €/vuosi 36 000 €
Kattavuus 5% keskusteluista 100% keskusteluista +95%
Arviointiaika 10 min/keskustelu 0 min/keskustelu 100%
Reaktioviive 1–2 viikkoa Reaaliaika Välitön toimenpide

Tyypillinen tekoälyratkaisu maksaa itsensä takaisin jo ensimmäisenä vuonna. Kaikki muu on puhdasta plussaa.

Korkeampi asiakastyytyväisyys paremman palvelun avulla

Tässä hyöty nousee arvoonsa. Jos tunnistaisit kaikki ongelmalliset keskustelut välittömästi ja ehtisit korjata tilanteen:

  • Tyytymättömät asiakkaat kontaktoidaan 24 tunnin sisällä
  • Haasteelliset työntekijät saavat kohdennettua valmennusta
  • Parhaat käytännöt jaetaan automaattisesti kaikille tiimeille
  • Compliance-rikkeet havaitaan ja korjataan heti

Lopputulos: Asiakastyytyväisyys paranee mitattavasti. Tyytyväiset asiakkaat ostavat enemmän, valittavat vähemmän ja suosittelevat eteenpäin.

Käytännön esimerkkejä: Kuinka yritykset mullistavat palvelunsa laadun

Teoria on hienoa. Käytäntö vielä parempaa. Tässä kolme esimerkkiä siitä, miten yritykset ovat onnistuneet tekoälypohjaisen laadunvalvonnan käyttöönotossa:

Case: Konepajayritys tehostaa teknistä tukea

Thomasin yrityksellä oli ongelma: tekninen tuki ruuhkautui ja asiakkaiden odotusaika venyi.

Tekoälyanalyysi paljasti syyn: 60% pyynnöistä olisi voitu ratkaista jo ensimmäisessä puhelussa. Työntekijät siirsivät asiat liian nopeasti tuotekehitykselle.

Ratkaisu:

  • Tekoäly tunnistaa keskustelut, joissa ratkaisupotentiaali jäi käyttämättä
  • Kohdennetut koulutukset yleisimmistä ongelmatyypeistä
  • Parhaiden keskustelujen mallien keruu
  • Automaattiset tietosuositukset keskustelun aikana

Tulokset 6 kuukauden jälkeen:

  • First-call resolution nousi 40% → 70%
  • Asiakastyytyväisyys parani 25%
  • Tuotekehityksen työkuorma keveni 30%
  • ROI: 180% ensimmäisen vuoden aikana

SaaS-yritys parantaa Customer Successia tekoälyn avulla

Anna tiimeineen kärsi liian korkeasta asiakaspoistumasta – churn rate oli 12%.

Tekoälyanalyysi paljasti: peruutuksen signaalit näkyivät viikkoja etukäteen, mutta niihin ei reagoitu.

Uusi toimintatapa:

  • Automaattinen riskiasiakkaiden tunnistus
  • Tunnetilojen seuranta kaikissa kontakteissa
  • Proaktiiviset toimenpiteet kriittisissä tapauksissa
  • Personoidut säilyttämisstrategiat keskustelumallien perusteella

Luvut puhuvat puolestaan:

  • Churn laski 12% → 7%
  • Customer Lifetime Value nousi 40%
  • 85% riskiasiakkaista saatiin proaktiivisen toimenpiteen piiriin
  • Lisämyynti kasvoi 22%

Palveluyritys automatisoi laadunvalvonnan kaikissa toimipisteissä

Markuksen suurin haaste: 220 työntekijää 8 toimipisteessä – miten arvioida yhtenäisesti?

Jokaisella toimipisteellä oli omat käytännöt ja mittarit. Lopputulos: palvelun laatu asiakkaan näkökulmasta vaihteli sijainnin mukaan.

Tekoäly-ratkaisu:

  • Yhdenmukaiset laatukriteerit kaikille toimipisteille
  • Keskitetty kojelauta vertailuun
  • Automaattinen Best Practices -tunnistaminen
  • Jatkuva osaamisen jakaminen tiimien välillä

12 kuukauden jälkeen:

  • Laatustandardit yhdenmukaistettu kaikissa toimipisteissä
  • Heikoimmat paransivat 35%
  • Asiakasvalitukset vähenivät 50%
  • Henkilöstön tuottavuus kasvoi 20%

Yleiset virheet tekoälyn laadunmittauksen käyttöönotossa

Toisten virheistä oppiminen on halvempaa kuin omista. Tässä yleisimmät sudenkuopat – ja miten vältät ne:

Epärealistiset odotukset teknologiaa kohtaan

Tekoäly on tehokas, mutta ei taikakeino. Tyypillisiä harhaluuloja:

  • Tekoäly ratkaisee kaikki laatuongelmat itsestään – Väärin. Tekoäly tunnistaa ongelmat. Ratkaisut jäävät sinulle.
  • Viikossa kaikki toimii täydellisesti – Väärin. Tekoäly tarvitsee 4–8 viikkoa optimoituun käyttöön.
  • Meidän ei tarvitse määritellä laatukriteerejä – Väärin. Tekoäly arvioi vain sitä, mikä on etukäteen määritelty.
  • Emotionaalinen älykkyys korvaa tekoälyn kokonaan – Väärin. Ihminen ja tekoäly täydentävät toisiaan parhaimmillaan.

Ratkaisu: Aseta realistiset tavoitteet ja varaa riittävästi aikaa muutoksen läpivientiin.

Puutteet muutosjohtamisessa

Kaikkien tekoälyprojektien isoin kompastuskivi: henkilöstön vastustus.

Tyypillisiä pelkoja tiimeissä:

  • Tekoäly valvoo ja kontrolloi minua
  • Työpaikkani on uhattuna
  • Arvioinnit ovat epäoikeudenmukaisia
  • Muutun robotiksi

Näin onnistut:

  1. Viestitä ajoissa: Kerro hyödyt työntekijälle, ei vain yritykselle.
  2. Läpinäkyvyys: Näytä, millä kriteereillä arvioidaan ja miksi.
  3. Ota henkilöstö mukaan: Anna tiimin osallistua laatustandardien määrittelyyn.
  4. Korosta onnistumisia: Aloita positiivisilla esimerkeillä, älä ongelmilla.
  5. Tarjoa valmennusta: Hyödynnä tekoälyn tarjoamat havainnot kehitykseen.

Tietosuoja ja henkilöstön hyväksyntä aliarvioidaan

Moni projekti kaatuu tähän – ei teknologiaan, vaan juridisiin ja kulttuurisiin esteisiin.

Tietosuojan muistilista:

  • Ota työntekijäedustus mukaan ajoissa
  • Kysy neuvoa tietosuojavastaavalta
  • Määrittele säilytysajat
  • Toteuta poistoprosessit
  • Käytä selkeää henkilöstöviestintää

Hyväksynnän avaintekijät:

  • Johto toimii esimerkkinä
  • Onnistumiset jaetaan sisäisesti
  • Pelkoihin suhtaudutaan vakavasti
  • Koulutuksia tarjotaan
  • Luodaan palautekanavat

Muista: paras teknologia on arvoton, jos henkilöstö ei halua käyttää sitä.

Yhteenveto: Palvelun laadun mittaaminen ei ole koskaan ollut näin helppoa

Kuvittele, että voisit hakea aamu-cappuccin ja samalla tietää täsmälleen, kuinka tyytyväinen jokainen asiakkaasi oli eilen. Mitkä keskustelut menivät hyvin, missä oli ongelmia, ja ketkä työntekijöistä kaipaavat tukea.

Tämä ei ole enää tulevaisuutta – se onnistuu jo nyt.

Tekoälypohjainen laadunmittaus tuo kolme ratkaisevaa hyötyä:

Kysymys ei ole, tarvitsetko tätä teknologiaa. Kysymys on: Voitko enää olla ilman sitä?

Samalla kun mietit, kilpailijasi ottavat sen jo käyttöön. Ja etumatka kasvaa päivä päivältä.

Aloita pienestä. Valitse yksi alue. Testaa 8 viikkoa. Mittaa tulokset.

Tulet yllättymään, kuinka nopeasti objektiivinen laadunmittaus maksaa itsensä takaisin.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Kuinka tarkka tekoäly on keskustelujen arvioinnissa?

Nykyaikaiset tekoälyratkaisut saavuttavat 85–95% tarkkuuden keskusteluanalyyseissä. Ne ovat johdonmukaisempia kuin ihmisarvioijat ja kehittyvät jatkuvasti oppimalla lisää. On tärkeää määritellä arviointikriteerit selkeästi alkuvaiheessa.

Kuinka kauan tekoälypohjaisten laadunmittausratkaisujen käyttöönotto kestää?

Tekninen integraatio vie yleensä 1–2 viikkoa. Tekoälyn säätö ja optimointi vaativat 4–8 viikkoa lisää. Kokonaisuudessaan kannattaa varata 2–3 kuukautta perusteelliseen käyttöönottoon, mukaan lukien henkilöstön koulutus ja muutosjohtaminen.

Mitä tekoälypohjaisesta keskusteluanalyysista aiheutuu kustannuksia?

Kustannukset riippuvat analysoitavien keskustelujen määrästä. Tyypillinen hinta on 5–15 € per 100 analysoitua minuuttia. Useimmilla yrityksillä investointi maksaa itsensä takaisin jo ensimmäisen vuoden aikana säästyneinä henkilötyötunteina ja parempana palvelun laatuna.

Onko tekoälypohjainen keskusteluanalyysi GDPR-yhteensopivaa?

Kyllä, kun valitset eurooppalaisen palveluntarjoajan, joka käsittelee tiedot Suomessa tai EU:ssa. Oleellista: henkilöstön informointi, sovitut säilytysajat, automaattiset poistoprosessit, henkilöstöedustuksen kuuleminen. Kannattaa kysyä lakiasiantuntijalta neuvoa omaan tapaukseesi.

Voivatko työntekijät manipuloida tekoälyn arviointeja?

Eivät käytännössä. Tekoäly analysoi äänitteitä ja keskustelujen sisältöjä reaaliaikaisesti. Manipulointi tarkoittaisi välitöntä muutosta käyttäytymisessä – mikä myös paljastuu järjestelmässä. Objektiivinen arviointi on yksi tekoälyn isoimmista eduista manuaaliseen valvontaan nähden.

Mitä tapahtuu, jos internet-yhteys katkeaa tai järjestelmä kaatuu?

Ammattimaiset tekoälyratkaisut käyttävät paikallisia varajärjestelmiä ja pystyvät väliaikaisesti tallentamaan keskusteluja. Kun yhteys palautuu, analysointi jatkuu. Luotettavuus on yleensä 99,5% tai parempi.

Miten asiakkaat suhtautuvat automaattiseen keskusteluanalyysiin?

Asiakkaat eivät useimmiten edes huomaa tekoälyanalyysia, sillä se pyörii taustalla. Tavanomainen informaatio keskustelu tallennetaan laadunvarmistuksen vuoksi kattaa myös tekoälyn. Monet asiakkaat hyötyvät itsekin palvelun laadun jatkuvasta parantumisesta.

Voiko tekoälyä käyttää myös videopuheluissa ja online-kokouksissa?

Kyllä, modernit tekoälyratkaisut analysoivat sekä puheluita että videokokouksia (Teams, Zoom jne.). Puheanalyysin lisäksi voidaan analysoida myös kehonkieltä ja ilmeitä. Integraatio onnistuu API-rajapinnan tai selaimen lisäosien kautta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *